- Poju piirteli illalla katuliiduilla pihallamme. Aamulla hän katseli omia tuotoksiaan ja totesi: “Tähän on joku tulostanut kirveen!”
- Poika haluaisi nukkua teltassa. Epäilen, että yöt ovat jo niin kylmiä, että teltassa palelisi. Ei hätää, ratkaisu on olemassa: “Kerrotaan makuupussissa niin pelottavia juttuja, että ei palele!”
- Poika ei onnistunut tekemisissään. Tuskastui ja totesi painokkaasti: “Voi pehnakka!” Aivan loistava kirosana! Meni meillä niin sanotusti suoraan tuotantokäyttöön!
- Pojulla on hauska ja aika söpökin tapa aina joskus iltaisin kertoa “sipiasiaa” ennen kun ruetaan nukkumaan. Sitä on vaikea kuunnella pokkana, sillä pojan sipisemiseen liittyy voimakas uloshengitys, joka kutittaa korvaa. Aika monena iltana sipiasia on ollut se, että kun palataan reissusta X kotiin, niin leikataan iskän tukka. Yhtenä iltana sanoin, että niin tehdään ja että se on meidän salaisuutemme. Siihen poika: “Ei, se on kaikkien salaisuus!”
- Olen ihmetellyt ääneen Legojen, noiden kenties laadukkaimpien lelujen, pakkaamista. Että millainen on se kone, joka puskee pusseihin kymmenet ja sadat erilaiset osat erehtymättömän tarkasti. Poika oli menossa vaimon kanssa päiväunille, kun oli todennut: “Tarvitaanko niitä lipaston kiinnitysrautoja kotona johonkin? Jos ei, niin minä otan ne. Teen niistä Legojen pussituskoneen, että voin näyttää isille, miten se toimii.”
- Tutkitaan lasten kanssa mummilan leikkimökin aarteita. Yhdessä laatikossa on Barbeja ja valkoiseen puettu Ken. Kenin löytäessään poju toteaa: “Isi, katso, taivaan isä!”
- Ollaan pyöräkärryttelemässä ja takarengas räjähtää. Iskää sapettaa, mutta poju lohduttaa: “Kiva, että rengas särkyi. Saadaan korjata se yhdessä.”
- Kesäpaikkaan hommattiin käytetty kerrossänky. Elämää nähnyt ja kolhuilla. Poika ei lommoista piitannut: “Jumpe, miten hieno sänky!”
- Poika haluaisi, että äiti nukuttaisi hänet päiväunille. Se ei kuitenkaan ole sillä hetkellä mahdollista ja kysyn, että miksi äiti? Nukuttaako äiti jotenkin erilailla? “Joo, äiti antaa parempia unia!”
- Kaupassa on makuuni turhankin sitkeä sähkösopimuksen kauppaaja. Melkein hiillyn ja totean lopuksi, että “Kiitti hei!”. Poika toistaa: “Kiitti hei!” Kaupan pihalla poju tuumaa: “Minä en tuollaisia ukkoja ujostele!”
- Kysyn ulkona, että paleleeko. Poika tuumaa: “Minua ei palele, minä olen pelastaja!”
- Eräänä päivänä poju nukkui pitkät päiväunet ja huomasi sen itsekin. Totesi: “nyt jaksan valvoa pidempään kuin yksikään mies!”
- Melko pitkän pyörälenkin lopuksi poika väsyy, työntää pyörän minulle todeten: “Nyt minun akkuni on hyvin vähänä!”
- Pappa ei ole koonnut trampoliinia, kun käyttö on mummilassa vähäistä ja tramppaa pitäisi aina siirrellä ruohonleikkuun tieltä. Kerron asiasta pojalle. Hän kehottaa pappaa hankkimaa robottileikkurin, koska se mahtuu trampoliinin alle!
- Kummitytön mummu tarjosi mansikoita, vadelmia ja vaniljajäätelöä. Pojulla oli kova wc-hätä, mutta ei meinannut malttaa lähteä herkkujen ääreltä pois. Totesi vain: “Niin on hyvää, että pippelini heiluu!”
Kautta aikojen ensimmäiseen lasten suusta postaukseen pääset tämän linkin kautta.
Kiitos illan repeilyistä 🙂