Lasten kaverisuhteiden rajoittaminen – vaikeinta koronassa

Päättäjämme ovat linjanneet (Twiitti alla ja täällä): vanhempien tulee minimoida lastensa lähikontaktit.

Helppoa! Vaan niin se on helppoa periaatteessa lapsen kuivaksi opettaminenkin: sen kuin tehdään päästöt pönttöön. Lähikontaktit taas minimoidaan sillä, että ei päästetä lapsia mihinkään.

Kirjoitin eilen, kuinka koronassa on hyvääkin. Tänään en ole jaksanut niin ajatella. En todellakaan. Lasten lähikontaktien rajaaminen on vienyt päästäni hiuksia kuin korona kaupoilta asiakkaita.

Kaverit ovat lapsille tärkeitä. Sydäntä vihloo, kun kamujen kanssa leikkimistä pitää rajoittaa. Tämän vihlonnan kanssa tulen kuitenkin poikkeustilanteessa toimeen. Mutta kiellon täytäntöönpano ajaa minut hulluksi.

Lähdetään siitä, että lapset eivät saa leikkiä kuin sisarustensa kanssa!

Mennäänpä hyvän päätöksen jälkeen taloyhtiön pihalle purkamaan energiaa. Kartanolle tulee muitakin samassa talossa asuvia leikkimään. Mitä tehdään: A)ei päästetä toisia lapsia lähellekään eli ei päästetä heitä heidän omalle pihalleen, B)lähdetään sisälle, C)leikitään yhdessä yhteisellä pihalla?

Valitaan C, koska muut tuntuvat toistaiseksi torspoilta ratkaisuilta.

Seuraavaksi läheistä pyörätietä ajaa ohi lasten viereisellä pihalla asuva kaveri. Mitä tehdään: A)Ei oteta kaveria leikkiin mukaan, koska korona. B)Otetaan kaveri mukaan?

Valitaan A ja perustellaan koronalla lyöden, että nyt ei saa leikkiä muuta kuin oman pihan lasten kanssa.

Pian ohi kävelee niin ikään tuttu lapsi. Hän tulee pihaamme kuitenkin leikkimään toisen perheen lasten kanssa. Ei siis meidän perheemme. En voi puuttua tilanteeseen. Mitä tehdään A)Lähdetään sisälle, koska pihalla on muitakin kuin oman pihan lapset vai B)jatketaan leikkiä?

Jos valitaan B, niin miten perustellaan omille lapsille, että hetki aikaisemmin naapuripihan kaveri ei ollut ok, mutta hetkeä myöhemmin toisen naapuripihan kaveri olikin ok?

Tällainen tilanne on vain yksi lukuisista viime päivien inhottavuuksista. Esimerkki tilanteista, joissa yritän tehdä parhaani, mutta ratkaisuissa ei ole yhtään isommin katsoen päätä eikä häntää.

Toinen esimerkki: Jos ja kun ollaan pihalla, niin mitä voi leikkiä? Piilonen käy, koska siinä ei olla lähellä? Kymmenen tikkua laudalla ei käy, koska siinä juostaan vieretysten? Jalkapallossa ollaan liian lähellä, mutta rankkareita voi vedellä? Polttopallo pienellä porukalla ok, isolla porukalle ei, koska liikaa kontakteja. Määrittele itse “iso porukka”!

Saattaa kuulostaa valitukselta. Hyvä. Valitus tämä onkin.

Jaksan pelkkää etätyötä vaikka syksyyn. Voin käydä kaupassa vaikka harvemminkin kuin kerran viikossa. Pääni ei hajoa, vaikken näkisi ystäviä tai sukulaisia ennen juhannusta muuta kuin videopuhelussa. Kesälomalla ei ole pakko päästä reissuun.

Mutta tämän lasten kontaktien rajoittamisen kanssa en tiedä kuinka toimia.

Sen tiedän, että sisällä emme ole koko päivää ellei siihen erikseen pakoteta. Meillä ei ole ydinräjähdyksen kestäviä sisätiloja. Aina ei myöskään pysty lähtemään metsään pakoon vaikeita ratkaisuita.

Intin legendaarisessa pällitestissä kysyttiin 90-luvun lopulla: ”Tuntuuko, että vanne kiristää päätäsi?” Silloin ei tuntunut. Nyt tuntuu. Ja paljon.

Kai tässä pitää lähteä Päivi Räsäsen unelmaa kohti ja kieltää kaikki. Ihan kaikki.

8 thoughts on “Lasten kaverisuhteiden rajoittaminen – vaikeinta koronassa”

  1. Pihaongelmaan mulla ei ole ratkaisua (liekö kenelläkään?), mutta ehkä kaverinkaipuuta voisi vähän helpottaa esim. pelaamalla jotain lautapelejä etäyhteyden avulla?

    Reply
    • Kiitos kommentista! Jotain tällaista on mietitty ja ehkä siihen suuntaan täytyy mennä. Ainoa jarru on se, että ruutumäärä on “punaisella” muutenkin tällä hetkellä, kun digidigiä pitää käyttää ajoittain “lastenvahtina”. Toki on eri asia pelata Plants vs. zombieta kuin vaikkapa lautapeliä etäyhteyden kautta, mutta silti. Toistan kuitenkin kommenttini alkua: tähän suuntaan varmaan ollaan matkalla.

      Reply
  2. Tunnistan niin tämän! Meidän pihassa ei edes asu kovin paljoa lapsia, mutta nyt kun kaikki on eristetty kotiin, tuntuu että ne vähätkin lapset kaivautuvat pihalle aina samaan aikaan ja etsivät seuraa, tottakai. Kun on koko talven toitottanut lapsille että ketään ei saa jättää leikistä pois, nyt koen ahdistusta mahtuuko siihen samaan leikkiin 12 lasta vai ei. Lapset ovat myös keksineet kiertoreitin kyläilyyn. Kun kaverin luo ei saa mennä leikkimään, mitä jos kannetaan lelut taloyhtiön kerhohuoneeseen tai vaikka kellariin. Ei olla kylässä mutta voidaan leikkiä sisällä kun ulkona sataa. Tai miten se lapsen paras kaveri joka asuu puolen kilometrin päässä eikä ole sisaruksia eikä kavereita omassa pihassa. Voiko nuo esiteinit lähteä kävelylle yhdessä tai nähdä jomman kumman pihassa? Kun normaalisti näkeät joka ikinen päivä niinn koulussa kuin harrastuksissa. Minäkin jaksaisin etätöitä voikka ensi jouluun ja voin pitää yhteyttä kavereihin ja sukulaisiin etäyhteyksillä vaikka kuinka pitkään. Lapsille tämä on tosi vaikeaa, sekä se ettei pääse mihinkään, kuin etenkin yrittää ymmärtää että miten pitäisi toimia kun meillä toimitaan näin ja naapurissa erilailla ja sitten vielä poikkeuksena tuo esikoisen paras kaveri ja naapurin kaksivuotias joka saa tulla sisällekin leikkimään, jotta hänen vanhempansa pääsee sairaalaan töihin.

    Reply
    • Mukavaa, että jätit kommentin!

      Tulipa jälleen kerran kommenttisi luettuani mieleen, että lapset ovat fiksuja! Lelut kerhohuoneeseen ja ei olla kylässä. Vaan kyllä on vaikeaa vanhemmalle. Lapsi ei pysy millään mukana kaikissa ratkaisuissa. Kun en pysty itsekään tekemään yksinkertaista ja kaikissa tilanteissa toimivaa linjausta.

      Tsemppiä teille(kin)!!

      Reply
  3. Tämäpä just. Meillä kolmevee ei onneksi hirveästi kaipaa kavereita, jonkin verran toki kun on päikyssä normisti. Ulkoilun rajoittaminen omaan pihaan toimii kun asuu omakotitalossa, mutta taloyhtiön piha on kaikille se oma piha. Meidän yhtiössä on reilut 50 asuntoa. Niistä ei toki kaikissa ole lapsia, useimmiten pihalla ulkoilee 5-7 perheen lapsia, mutta sekin on melko paljon kun kaikki on alle kouluikäisiä ja vanhemmat on toki mukana. Toissa iltana leikkipaikalla oli noin 20 ihmistä. Meillä on onneksi mahdollista valita ulkoiluaika ruuhka-ajan ulkopuolelta eli lounaan jälkeen, koska kolmevee ei nuku päikkäreitä enää.

    Reply
    • Jep – taloyhtiön piha on kaikille se oma piha. Ja kuten Mimmi tuossa toisessa kommentissa osuvasti sanoi: “nyt kun kaikki on eristetty kotiin, tuntuu että ne vähätkin lapset kaivautuvat pihalle aina samaan aikaan ja etsivät seuraa, tottakai.”

      20 ihmistä yhtäaikaa leikkipaikalla on kyllä minusta paljon!

      Reply
  4. Nyt meni maku. Päivi Räsäsen unelma ei todellakaan ole kieltää kaikkea. Miksi vääristelet totuutta? Yrititkö olla hauska?

    Reply
    • Minun nähdäkseni on. Ja mielellään eilen, ei huomenna. Enemmänhän tuota toki nykyään käytetään fraasina. Harmi, jos meni maku.

      Reply

Leave a Comment