Kun pikkujoulujen aiheuttamasta pöhötyksestä päästiin eroon, alkoi perheessämme joulujuhlien ketju. Vitjan vasempana laiturina oli pojan päiväkerhon joulujuhla, keskushyökkääjänä seurakunnan päiväkerhon puurojuhla ja oikeassa laidassa vaimon työpaikan kuusijuhla.
Päiväkerhon juhla oli samalla lapsille suunnattu Kauneimmat joululaulut -tilaisuus. Kerholaiset esittivät aluksi Ollaan tähtiä toisillemme -laulun, jota varten kerhoissa oli myös leikattu ja askarreltu sormia uhmaten hienot tähdet rekvisiitaksi. Vanhemman kannalta oli tietenkin liikuttavaa nähdä oma mussukka esiintymässä: kuinka tosissaan hän osansa vetikään!
Vaikka ensivisiittimme perhekerhoon ei syksyllä ollutkaan kuin suomenruotsalaisessa veneilyohjelmassa, niin silti samaan kertaan ei mahtunut kahta käyntiä – ensimmäistä ja viimeistä. Olemme siis käyneet muutaman kerran ihmettelemässä menoa ja niinpä pokkana ilmoittauduimme myös perhekerhojen yhteiseen puurojuhlaan.
Joku saattaisi tulkita, että yritin vain välttää lounaan kokkaamisen, mutta tulkinta olisi väärä. Menimme puurolle, koska a)lapset tykkävät käydä noissa tapahtumissa, b)itsekin vaihdan mielelläni muutaman sanan aikuisten kanssa ja c)riisipuuron keittäminen ja minä sovimme samaan lauseeseen kuin ääripersu ja maahanmuuttaja samaan kappeliin. Hyvä reissu: alussa minihartaus, sitten joululaululeikkejä ja lopuksi erittäin hyvää puuroa sekä luumukakkukahvit.
Vaimon ammatin parhaiksi puoliksi mainitaan usein kesäkuukaudet. Näin joulun alla hänen työpaikallaan vietetään myös juhlia, joissa jännityksen ja esiintymisen aiheuttaman ramppikuumeen saattaa suorastaan haistaa. Pääsimme lasten kanssa siis tsekkaamaan alakoulun kuusijuhlan. Nostalgista!
Hienoja esityksiä olivat koululaiset opettajiensa johdolla väsänneet. Itselleni jäi kuitenkin mieleen se, kuinka tyttökin osasi antaa aplodeja ohjelmanumeron päätyttyä ja se kuinka poika eläytyi eskarilaisten esitykseen tömistelemällä jalkojaan omalla paikallaan, kas kun esityksessäkin tömisteltiin! Lisäksi poika harmitteli, ettei osannut kaikkiin esityksissä käytettyihin lauluihin sanoja. “Niinpä minä vain hyräilin”, nuorimies kertoi autossa kotimatkalla.