Kotivanhemmuus on fyysisesti raskasta

“Se on raskasta hommaa olla lasten kanssa kotona!”

Olen kuullut tuon kommentin yllättävän monta kertaa kuluneen vuoden aikana. Vastoin omaa kokemustani, sillä on viitattu ymmärtääkseni henkiseen raskauteen. Olen samaa mieltä, mutta eri näkökulmasta. En ole kokenut kovinkaan montaa päivää erityisen raskaaksi henkisesti, mutta sen sijaan kotihoidon fyysisyys on päässyt yllättämään.

Joudun nukkumaan 8,5 – 9 tuntia yössä näin valoisaankin aikaan, jotta päiväksi riittää niin henkistä kuin ruumillistakin jaksamista. Lisäksi tuohon tulee lähes päivittäin vartin – puolen tunnin päivänokoset lasten päivänukutusten yhteydessä.

Vaikka olen tehnyt istumatyötä – tuota selän myrkkyä – yli kymmenen vuotta, en ole joutunut selän kanssa ongelmiin. Mutta koti-isyys on ajanut minut kiropraktikon rusauteltavaksi, kun selkä meni kerta kaikkiseen jumiin.

Viimeistään tässä vaiheessa insinööri tietystikin haluaa latoa numeroita väitteensä tueksi. Siispä kokosin Polarin M400:sta kolmen kuukauden ajalta luvut sellaisilta päiviltä, jolloin olemme olleet päivän lasten kanssa kolmestaan kotona, enkä ole harrastanut liikuntaa. Pois jäivät siis viikonloput, vaimon vapaapäivät sekä päivät, jolloin olemme olleet reissussa.

Tällaisia ei-liikuntapäiviä mahtui kolmeen kuukauteen 29 kappaletta. Niiden aikana olin Polarin mukaan keskimäärin jalkojeni päällä 8 h 18 min, otin 13812 askelta ja kulutin 3166 kilokaloria. Vertailun vuoksi: toimistoduunissa painoiseni ja ikäiseni kuluttanee noin tuhat kilokaloria vähemmän.

Lukuihin vaikuttaa suurentavasti se, että lasten ulkoillessa tykkään olla itsekin aktiivinen. Melko usein niinkin paljon, että sisälle siirryttäessä paita on nihkeä. Toisaalta M400 ei havannoi pyöräilyä. Luvuista siis puuttuu pyöräkärryn kiskomiseen käytetty tarmo.

Jos jotakuta kiinnostaa, miltä päivä näyttää Polarin graafina, niin tässäpä esimerkki. Päiväunien ja välipalan tarjoama hengähdystauko näkyy hyvin, samoin se mihin aikaan nukutushommat ovat illalla alkaneet.

Leave a Comment