Tenavat säkenöivät, kun pääsevät leipomaan. Minä ja leivonta taas sovitaan yhteen kuin kuutio ja palikkalaatikon pyöreä reikä. Mutta miksipä ei välillä lipsauttaisi epämukavuusalueelleen, jos tietää jälkikasvun nauttivan ja lopputuloksena voi olla hiilihydraatteja maukkaassa muodossa?
Tämä resepti on siitä hyvä, että taikinaa ei tarvitse liimata pöytään, eikä toisaalta käsiäkään liisteröidä. Ja siitäkin hyvä, että jauhoja ei mitata desilitran mitalla. Ei siis tarvitse miettiä onko desilitra mitattu höttönä vai tiiviinä.
Jos “pientä” sotkua ei pelkää, niin nappulat voivat olla vahvasti mukana kaikissa vaiheissa uunitusta lukuunottamatta.
Teimme siis muffinsseja, joihin tarvitaan:
- 2 kananmunaa
- Sokeria
- Vehnäjauhoja
- 2 tl leivinjauhetta
- 2dl marjoja
1. Ota lasikolmoset ja riko yhteen niistä munat.
2. Mittaa toiseen lasiin sokeria saman verran kuin on munia.
3. Kolmanteen lasiin lusikoidaan vehnäjauhoja. Pinta samalle tasolle kuin sokerissa ja munissa. Jauhojen sekaan sekoitetaan leivinjauho.
4. Laitetaan vatkaimelle räpylät, päästetään Ryhmä hau toimeen ja sekoitetaan munat & sokeri. Vaahdon pitää olla vaaleaa, jotta se on valmista.
5. Lisätään jauhot ja vatkataan vähän lisää.
6. Kumotaan marjat sekaan ja vatkataan taas vähäsen.
7. Nostellaan tai kipataan taikina vuokiin.
8. Paistetaan parissa sadassa noin kymmenen minuuttia.
9. Nuollaan työkalut.
(10. Lisätään halutessa kuorrutus.)
Ps. Jos haluaa jännittävän rakenteen muffinsseihin, niin kannattaa jättää mustikat vähän jäiseksi, kuten meillä kävi. Silloin ne laskeutuvat ovelaksi puuroksi vuokien pohjalle.
Mulla on samat fiilikset leipomista kohtaan 🙂 onneksi lapsilla on Isäihminen joka eilenkin oli pyöräyttänyt joutessaan sämpylät lasten kanssa 😀
Lucky you! Mutta toisaalta, onneksi on tällaisia reseptejä 🙂
hyvä resepti
Kyllä! Ja ennen kaikkea tarpeeksi helppo lasten kanssa puuhattavaksi.