Melkein neljäsataa grammaa suklaata. 24 pientä kirjaa tai läpeensä muovista minifiguuria. 500 Lego-palikkaa…
Joulukalenterit ovat paisuneet viime vuosina tahdilla, jolle pärjää vain Suomen valtion velka. Hyvän maun raja on ylitetty ajat sitten. Järkevyydestä puhumattakaan.
Syitä kalenterinärästykselleni on monia. Eniten poltetta aiheuttaa se, että mielestäni kalenterin pitäisi olla “aamukampa”, jolla lasketaan öitä vuoden odotetuimpaan päivään? Isoimmista nykyisistä kalentereista tulee lahjoja määrä, josta moni 90-luvun alun joulupukki olisi kateellinen. Onko ihme, jos lapsi päivittelee aattona pakettien vähyyttä, jos hän on saanut koko joulukuun ajan pienen paketin päivittäin?
Mahahapot tahtovat nousta ruokatorveen myös, kun ajattelen kalentereiden ekologisuutta. Aika monen luukun takaa paljastuu (muovi)esine, jonka todellinen käyttöikä jäänee lähemmäs tulitikun kuin tupakan paloaikaa.
Rahaakin kalentereihin saa upotettua niin, että summa näyttelee merkittävää osaa keskivertoperheen joulubudjetista. Kyllä, kolmekymmentäeuroa joulukalenterista on minusta aivan hirvittävän paljon liikaa.
Mitä minä juuri kuulin – tylsä?
Lapsillamme on esinekalenterit. Kahdelle isommalle ostimme hyvästä tarjouksesta Legoa, nuorimmainen sai oman palikkakalenterinsa syntymäpäivälahjaksi.
Ja nyt tullaan syyhyn, miksi ylipäätään tämän postauksen väsäsin. Vaikka 7v ja 4v pitävät paljon Legoista, olen huomannut, ettei kumpikaan hihku luukkuja avatessaan. Yhtenä aamuna kuulin jopa sanan tylsä liitettynä päivän yllätykseen!
Tavarakalentereiden lisäksi perillisillämme on tädiltä saadut kuvakalenterit. Yllättäen niiden luukuista avautuneita kuvia on esitelty isälle ainakin yhtä paljon kuin kalentereista kaivettuja esineitäkin.
Selkeästi kovimmassa käytössä meillä ovat Ipanaisen “Ihanien yhteisten juttujen joulukalenteri” ja Pikku-Kakkosen sovellus, johon ilmestyy uutta tekemistä joka aamu jouluun saakka.
Olen melko vakuuttunut, että vuoden päästä kuvakalenteri ja noiden “aineettomien” kalentereiden tyyliset aamukammat riittävät hyvin adventin ajankulun seuraamiseen.
Isäkuukausien Facebookissa ja Instagramissa ei ole joulukalenteria.