Outoa ylpeyttä

Mitä näet ylläolevassa kuvassa?

Minä näen siinä viimepäivien suurimman ylpeyden aiheemme: ensimmäisen sapuskan, jonka poika teki alusta loppuun itse! Oo koo, oo koo, toki selitin mitä missäkin välissä pitää tehdä, paistoin vuoan ja autoin ainesosien määrien kanssa. Mutta silti: poju pilkkoi kaikki ainekset itse, voiteli vuoan, teki munamaidon, maustoi ja sekoitti ainekset.

Voi siskot ja veljet, että isä voi olla yhdestä safkasta tyytyväinen.

Mitä tuo sitten on? No Talonpojan paistosta!

Käyttäisin reseptistä mielelläni muotisanaa creepy, mutta koska ohje on “ikivanha” se taitaisi olla tilanteeseen sopimaton sanavalinta. Aivan tavanomaista sapuska ei kuitenkaan ole, mutta kylläkin suomalaisen suuhun hyvin sopivaa.

Resepti on vastikään edesmenneeltä mummultani. Hänen ja vanhempieni avulla olen saanut selville, että teemakkara on ollut lähinnä nakkeja vastaava tuote ja Paimen-juuston voi nykyelintarvikkeista korvata Koskenlaskijalla.

Mukaan kannattaa heittää hyvin varovasti chiliä ja melko varovasti mustapippurirouhetta. Paistos paranee, kun siitä haihtuu kosteutta eli kannattaa antaa ruuan vetäytyä paistamisen jälkeen jonkin aikaa ilman kantta/foliota.

Suosittelen!

ps. Kaikille suomen vääntämisestä kiinnostuneille: miten tulkitsisit reseptin yläotsikon “kuukauden emännän erikoinen”?

4 thoughts on “Outoa ylpeyttä”

  1. Voi teidän mahtavaa seniorijunioria! Tuleekohan hänestä vielä Suomen oma Gordon Ramsay tai Anthony Bourdain? Olette aiheestakin pojasta ylpeitä!

  2. Kunhan nyt tulisi mies, joka ei kavahda keittiötä, niin myö oltaisiin noilta osin tyytyväisiä 🙂 Vaikka olisihan se hienoa, jos perheessä olisi joku, joka osaisi laittaa oikeasti hyvää ruokaa. En tosin ole syönyt kummankaan mainitsemasi herran laittamaa pöperöä…

Leave a Comment