Nolottaa tunnustaa, että lapset eivät ajaneet talvella pyörillä. Nolottaa koska lukeuden talvipyöräilyn puolesta puhuviin. Katuliitujen kanvas on kuitenkin jälleen paljastunut Oulun korkeudellakin ja pyöräilykausi päässyt vauhtiin.
Uusi tuotantokausi pyörähti vauhtiin siitä, mihin edellinen syksyllä jäi: 5v (121 cm) ajaa vaihteettomalla 20-tuumaisella. Käsijarrun käyttö muistui hyvin mieleen. En ole huomannut poitsin käyttäneen kertaakaan jalkajarrua kevään aikana, vaikka sellainen pyörässä onkin. 3v (105,5 cm) on erittäin sinut potkupyörän kanssa. Ruuvasimme hänelle apurattaat 16-tuumaiseen ja tyttö yllätti pyöräilemällä “ensilenkkinä” kolmisen kilometriä kitinättä.
Apurattaat olisi tarkoitus ottaa varsin pian pois. Potkupyörän ansiosta tasapaino on pyöräilyä ajatellen kunnossa. Syksyllä ajo oikealla pyörällä ei vielä kuitenkaan onnistunut, koska tyttö ei osannut polkea. Nyt näyttää lupaavalta.
Peräpyöräilemässäkin käytiin poitsin kanssa. Se on edelleen yhdessä liikkumisen mansikkaa! Kolmevuotiaallakin olisi kova hinku päästä peräpyörän ohjaamoon. Luvattiin vaimon kanssa, että kokeilla voi, kun ajaminen ilman apurattaita luonnistuu. Kaiken järjen mukaan ymmärrys pyörän liikehdinnästä pitäisi silloin olla tarvittavan hyvä turvallisen peräpyöräilyn kannalta.
Vauva ei ole vielä päässyt pyöräilyn makuun, mutta sekin hetki lienee lähellä. Meillä on peräkärryyn “vauvasarja”, jonka ansiosta pieni voi matkustaa varsin makaavassa asennossa. Siis paljon ennen itsenäisen istumisen luonnistumista.
Edit 4. kesäkuuta 2017: Vauvasarjasta myöhemmin kertyneitä kokemuksia löytyy täältä.
Vinkit pyörän keväthuoltoon
1)Pumpataan ilmaa renkaisiin. Tämä kannattaa tehdä ensimmäisenä siksi, että huollon lopussa näkee onko pääasiassa typen ja hapen muodostama kaasu pysynyt renkaissa. Jos käytettävissä on jalkapumppu, muksut voivat pumpata kaverina.
2)Pestään pyörä hyvin. Jos ja kun käytetään pesuainetta, muistetaan myös huuhdella. Lapset auttavat mielellään. Varsinkin letkulla huuhdeltaessa. Hammasharja on ystävä, painepesuri vihollinen.
3)Rasvataan ketju oikealla ketjurasvalla! Jos käytetään spray-rasvaa ja pyörässä on muut kuin jalkajarrut, varotaan ettei sumua pääse vanteisiin (tai jarrulevyihin).
4)Kiristetään kaikki ruuvit/mutterit. Voimien koittelu jätetään kuitenkin punttisalille. Lapset voivat auttaa vaikkapa näyttämällä, mitä ruuvia ei ole vielä kokeiltu.
5)Testataan jarrut ja vaihteet. Perilliset pyörittävät erittäin mielellään kampia, kun itse pitää pyörän perää ilmassa ja vaihtaa vaihteita. Tarvittaessa säädetään. Ohjeet vaikkapa täältä.
6)Tarkistetaan onko navoissa tai poljinkammissa väljää. Jos on, niin varataan huoltoaika. Lapset lähtevät mielellään pyöräkauppaan avuksi.
7)Huomataan, että “onpas juniori kasvanut talven aikana”. Nostetaan siis penkki oikealle korkeudelle.
+)Seuraavana päivänä: “kuivataan” ketju niin puhtaaksi kuin mahdollista nukkaamattomalla rätillä. Rasva on ehtinyt yön aikana ketjun sisään. Siis sinne missä sitä tarvitaan. Pinnassa oleva rasva kerää vain moskaa.