Lukeminen kannattaa aina – akateemiset perustelut ovat kuitenkin vain puoli totuutta

80-luvun loppu. Kuvaputkitöllö on viritetty mainosrahoitteiselle kanavalle. Mainoksessa hieman pelottavalta näyttävä mies istuu särmästi järjestetyn kirjahyllyn edessä, selailee kirjaa ja toteaa karhealla äänellä: “Lukeminen kannattaa aina!”

Kulttuuripersoona Jörn Donner siinä mainosti kirjakauppaa tai jotain kirjakerhoa. Rauhallinen ja vaikuttava mainos. Niin vaikuttava, että nostin sitaatin blogipostauksen otsikkoon vielä noin kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Donner oli toki oikeassa. Viimeksi toissa päivänä Yle julkaisi sen puolesta puhuvan tutkimuksen tuloksia.

Jos ihan tarkkoja ollaan, tutkimuksessa puhuttiin kodin laajan kirjavalikoiman puolesta. Ylen artikkelissa yksi lause sai vereni pysähtymään: “Kirjoja suosivassa kodissa kasvaneella on peruskoulun yläastetta aloittaessaan samantasoinen lukutaito kuin sellaisella yliopistosta valmistuvalla, jonka kotona kirjoja on ollut vain vähän.”

Huh, huh!

Myös sanavaraston laajuudesta puhutaan usein. Esimerkiksi näin: “Omalla ajallaan lukeva 17-vuotias hallitsee 50000–70000 sanaa; nuori, joka ei lue, vain runsaat 15 000.

Lukutaito, luetunymmärtäminen ja sanavarasto ovat platinanarvoisia asioita. Lasten kanssa lukemisessa on kuitenkin seikkoja, joista harvemmin kuulee ja joita haluaisin koti-isänä nostaa esiin.

  1. Yhteiseen lukuhetkeen käpertyminen tarjoaa myös läheisyyttä.
  2. Jos/kun tenavat pyörivät kämpässä toisiaan härnäten kuin pallot lottokoneessa, on kaksi ylivoimaista keinoa rauhoittaa heidät: viedä seurue metsään tai lukea heidän kanssaan.
  3. Lapsille lukemalla omakin yleissivistys kasvaa kuin huomaamatta. Tunnustan, että en ole tiennyt ennen tätä viikkoa Romeosta ja Juliasta muuta kuin kirjoittajan ja teeman. Lapsille kuvakirjan luettuani osaan jo referoida teoksen! Sama pätee kansalliseepokseemme: en kuuna päivänä jaksaisi lukea Kalevalaa, mutta Mauri Kunnaksen versioon taivun.
  4. Lukemalla voi käsitellä vaikeita asioita. Vauvojen alkuperä on huomattavasti helpompi selvittää Onnikujan kaverusten avulla kuin ilman. Kirjoista löytyy hyvää ja ennen kaikkea lapsen tasoista pohjaa myös vaikkapa kuolemasta, avioerosta tai pimeän pelosta puhumiseen.
  5. Uskon (ainakin haluan uskoa), että lukemalla kasvaa myös lasten mediakriittisyys, kun he huomaavat kuinka monenlaisia tekstejä on olemassa.
  6. Yhteinen reissu kirjastoon on aina yksi arjen kohokohdista!

Facebookin ja Instagramin kautta pääsee kurkkimaan kotiimme ja toteamaan, että kirjametrejä ei hyllyssä juurikaan ole. Kirjastoa sen sijaan palvomme.

0 thoughts on “Lukeminen kannattaa aina – akateemiset perustelut ovat kuitenkin vain puoli totuutta”

  1. Allekirjoitan tutkimuksen täysin! Juuri omat kuutos- ja seiskaluokkalaiset ovat sohvalle käpertyneinä lukemassa. Lähellä. Heidän sanavarasto on todella laaja moniin heidän kavereihin nähden. Kaikki ei aina valitettavasti ymmärrä kaikkia lasteni käyttämiä sanoja. -Katta /Arki(paska)ruokaa

    Reply
  2. Tällaista en pienempien lasten vanhempana osannut edes ajatella, että se sanavarastojen laajuus näkyy nonkin konkreettisesti! Kiitos!

    Reply
  3. Pidän lukemista todella tärkeänä ja olenkin yrittänyt lukea lapsilleni niin paljon kuin mahdollista. Suomen kirjastojärjestelmä on aivan loistava, lukuharrastus on tehty todella helpoksi. Kirjastokorttiakin onkin kulutettu lasten kanssa reilusti. Olisin todella onnellinen, jos saisin lukuinnostuksen tarttumaan heihin. 

    Reply
    • Jaamme ajatukset! Niin lukemisen tärkeydestä kuin kirjastojärjestelmän mahtavuudestakin. Lukeminen on tässä maassa varmasti yksi demokraattisimmista harrastuksista, onneksi.

      Reply

Leave a Comment