Mutaisan makoinen viikonloppu kuvina

Yhtäkkiä hän kiipesi seinälle. Tai siis seinille. Alas tuli kerran nätisti, kerran isän syliin, kerran itkulla ja kerran päinvastoin kuin kiivetessä.
Pieni askel taaperolle, mutta iso askel isälle. Eikä kun… Taapero kokeili ensimmäisen kerran potkupyöräilyä. Isosiskon piti päästä vierelle omalla potkiksellaan.
Aina välillä ihmetellään, miten suomalaiset jaksavat jonottaa ämpäreitä. Ihmekös tuo, kun jo lapsena opitaan, että ämpäri on kaiken tekemisen keskipiste.
Naapuri totesi: “Sinulla on aika monta pyörää huollettavana näin keväisin.” Vastasin rehellisesti: “Liian monta!”
Voimanostokisat kauppakeskuksessa takasivat kauppareissulle puheenaihetta. 265 kg! Konkretisoin massaa lapsille miettimällä, että se on yhtä paljon kuin vanhan auton yksi neljännes painaa. Esikoinen siihen: “Tuo setä voisi siis pitää auton nurkkaa ilmassa, kun joku vaihtaisi renkaan?”
“Vielä on talvea jäljellä! Vielä tulee lumisia päiviä! Vielä voit löytää kuraakin, vielä tilaisuuden saat!”
“Katoppa sitte ku täältä tulee tie, niin rengas pyörii noin päin.” Toinen vähän tohkeissaan. Toisen kasvoja ei näy.
Keskimmäisen synttäreitä juhlittiin lauantaina kolmatta kertaa. Siis nelivuotissynttäreitä. Kun suuri osa vieraista on lapsiperheitä, niin bakteerit ja virukset pitävät huolen, että yhtenä viikonloppuna kaikki eivät taatusti pääse kemuihin.
Aina upea Nuojuan teatteripaja esitti Maatilan elämää kirjastolla. Kuulumme jossain määrin faneihin, joten olimme luonnollisesti katsomossa.
Koska sunnuntaina kävi vieraita, tuli kerrankin siivottua hieman perusteellisemmin. Eskarilaisen aarrelaatikosta löytyi tämä Hamahelmi-kokoelma. Huomaa, kuinka Minecratf on lyönyt itsensä aiheisiin läpi jossain vaiheessa.

Leave a Comment