Poitsin uskomaton muisti

Seniorijuniorilla tuntuu olevan hämmentävän hyvä muisti. Ainakin mitä tulee asioiden pitkäkestoiseen tallentamiseen. Kävimme maaliskuun puolivälissä vaimoni siskon luona Turussa haistelemassa varhaista kevättä. Tehtiin yhtä sun toista. Yksi rasteista oli keskiaikaisen Turun ja nykyihmisen treffeille vievä Aboa Vetus -näyttely. Näyttely oli hieno ja mielenkiintoinen. Tuntuu hämmentävältä, että Turusta käytiin kauppaa Venetsiaan jo 1200-luvulla! Yksi näyttelyhuoneista oli … Read more

Kesäpaikkailua vol 1.

Pyöräilimme eräänä kauniina kesäpäivänä 2004 tai 2005 siskon ja silloisen tyttöystävän kanssa mummulaani. Matkaa kertyi yli seitsemänkymmentä kilometriä, joten oli luontevaa jäädä mummun luo yöksi. Se oli viimeinen kerta, kun olin mummuni luona yötä, sillä nykyään hän asustelee ehtookommuunissa. Alkuviikosta palasin perheeni kanssa yöpymään tuohon taloon. Vanhempani ovat onneksi pitäneet sen kuosissa, ikään kuin kesäpaikkana. … Read more

Jo joutui armas aika

Tänään koitti päivä, jota olen kieltämättä odottanut viime viikkoina kuin esikoululainen jouluaattoa. Out of office -ilmoitus päälle, pullat tiimikavereille, toisen tietokoneen tyhjennys ja pöydän siivous. Kirjoitinpa työpaikalta naamakirjaankin, että palataan näihin työhommiin sitten syyskuussa. Syyskuussa 2016. Fiilikset olivat yllättävän neutraaleita. Ehkä siksi, että kävimme eilen tiimikamujen kanssa pelaamassa frisbeegolfia, syömässä ja parantamassa muailimoo. Kotiin pyöräillessä … Read more

Mummilasta kotiin

Vietettiin viikonloppu mummilassa. Tärkein syy ajankohdalle oli lastemme serkun kouluun siunaaminen, johon kummeja oli pyydetty mukaan. Viikonloppu oli kaikenkaikkiaan hyvä. Lapset nauttivat selkeästi isovanhempiensa seurasta. Poika esimerkiksi pääsi puuhommiin, kun pappa oli innostunut moottorisahalla veistämisestä. Papan muotoillessa vasta kaadetusta tukista siiliä, meidän kolmevuotias karsi puuta rautasahalla innoissaan ja onnistuneesti. Myös papan tekemällä valtavalla maahan kiinnitetyllä … Read more

Viisi pelkoa

Päätös hoitovapaalle jäämisestä ei ollut helppo. Rehellisesti sanottuna se oli yksi elämäni vaikeimmista. Onneksi vaimo ja suurin osa lähipiiristä kannusti kuin britti omaa joukkuettaan. Jossain vaiheessa nostin muijan eteen pöydälle viisi kissaa sanoen, että jos näihin löytyy vastaukset, niin olen valmis. Ensimmäinen ja toiseksi suurin huolenaiheeni oli ajatus siitä, että pärjäänkö lasten kanssa kotona. Kestäisikö … Read more

Miksi ihmeessä?

Luopua nyt mielenkiintoisesta päivätyöstä, parhaimmillaan kyynelkanavia hoonaavasta naurusta kahvitunneilla ja aikuisten seurassa syödystä lounaasta. Miksi ihmeessä? Tärkein syy on ehdottomasti se, että haluan olla lasteni kanssa. Suoraan sanoen ihmettelen (ainakin vielä) tyyppejä, jotka hommaavat lapsia, mutta työntävät pienokaiset 46-prosenttisesti toisten hoidettavaksi. Haluani ovat vahvistaneet lukuisat kommentit, joita olen lukenut ja kuullut keski-iän ylittäneiltä miehiltä. Ydinviesti … Read more

Enemmistöstä vähemmistöön

Minä olen Tuomas. Reilu kolmekymppinen mies Oulun seudulta. Kesäkuun alussa siirryn enemmistöstä vähemmistöön. Jään miesvaltaiselta alalta viideksitoista kuukaudeksi kotiin kahden 2010-luvulla syntyneen lapseni kanssa. Urapolun pisto softakehittäjästä koti-isäksi. Jään siis hoitovapaalle, joka mielletään edelleen naisten jutuksi. Tai mielletään ja mielletään. Isyydestä puhutaan kyllä paljon, mutta käytäntö kertoo toista. Helsingin sanomien mukaan kotihoidontuen saajista vain kuusi … Read more