Mittaa verenpaineesi, isä! Ja puolisonkin!

Joka toisella suomalaisella 30 vuotta täyttäneellä miehellä verenpaine on liian korkea.”

Pysäyttävä lause tiistain Hesarissa. Joka toisella. Eikös se tarkoita, että minullahan sitä ei tietenkään ole, mutta sinulla siis on… Eikä vaiva ole miesten yksinoikeus, vaikka veri syöksyykin suonissa liian korkealla paineella useammin miehellä kuin naisella.

Tuo juttu kannattaa lukea! Jos et viitsi, niin lainaan tähän vielä toisen kohdan: ”Kohonnut verenpaine on Käypä hoito –suositusten mukaan maailmanlaajuisesti suurin riskitekijä terveiden elinvuosien vähenemiselle.”

Kovaa tekstiä. Ja vielä kovemmaksi asian tekee se, ettei kohonnutta verenpainetta huomaa niin kuin kipeytyneen ranteen tai istumatyön sairastuttamat hartiat. Liika verenpaine ei aiheuta kipua. Se kuitenkin tyhjentää mitä luultavimmin elämän hyvien vuosien pajatsoa. Minä olen ollut taipuvainen ajattelemaan, että aiheesta pitää kiinnostua kuudenkymmenen ikävuoden korvilla. Väärässä olen ollut.

Bloggaan aihesta, koska se kolahti. Kolahti, vaikka elintavat univelkaa lukuunottamatta ovat aivan kohtuulliset. Kolahti niin lujaa, että kävin ostamassa verenpainemittarin. Täytyy myöntää, että kassalla tunsin oloni van-hak-si. Odotin vähän, että kassahenkilö olisi kysynyt eläkeliiton jäsenkorttia tai tarjonnut Tenoja kaupan päälle.

Miksi en marssinut työterveyteen käsi ojossa? Haluan mitata arvon useampaan otteeseen ja erilaisissa tilanteissa. Arvoista voi sitten laskea summan ja jakaa sen mittauskertojen määrällä. Kutsuvat sitä keskiarvoksi. Uskon, että se kertoo asiasta enemmän kuin valkotakkisen suorittaman yksittäisen mittauksen arvo. Sellaisen ottotilanteessa usein vähän jännittää.

Urheilijat puhuvat aina päivän kunnosta, mutta minä haluan saada esille tässä asiassa yleiskunnon. Tuloksia peilaan Sydän.fi-palvelusta löytyviin rajoihin.

Teepä sinäkin päivän hyvä työ ja mittaa tai mittauta oma verenpaineesi.

Ps. Kannattaa mitata kädestä. Ei onnistu jalasta.

Leave a Comment