Emonikakka eli lasten suusta vol. 17

Pelataan Monopolia. Vaimo pysähtyy Pasilan asemalle ja miettii: “Tämä maksaa 200, ostaisinkohan?” Poju, juuri 7v: “Jos et osta, niin tarjoan 500!” Vaimo: “Onko se niin hyvä?” Poju: “Ei ole!” Vein nelivuotiasta sänkyynsä illalla ja jätin silmälasini keittiöön. Lapsi meni muutaman metrin edellä ja huikkasi sängystään: “Iskä olen jo täällä sängyssä, jos et näe, kun sinulla … Read more

Helmikuun helmet eli koti-isän arkea kuvina

Blogissa on helmikuussa seilattu ajoittain kaukana koti-isyyden kotilammikolta: pohdittu vedenkulutusta, avattu kokemuksia perhepyörän soveltuvuudesta perheen kakkosautoksi ja jopa leivottu juurileipää! Arjen leppoisat tuulet ja oikukkaat puhurit ovat kuitenkin näkyneet helmikuussa poikkeuksellisen hyvin Isäkuukausien Instagramissa ja osittain myös Facebookissa. Tässä helmikuun helmiä noista palveluista koostettuna (ja yksi ihan uusi juttu). Nämä ovat niitä hetkiä, joita arvostan … Read more

Leivontahattara eli lasten suusta vol. 16.

Seitsemänvuotias on kirjoittanut joulupukin toivelistaan yhdeksi kohdaksi “risuja”. Kysyn, että miksi ihmeessä. Vastaus tulee kuin siltä kuuluisalta rohdotusliikkeen hyllyltä: “Kyllä niistä jotakin rakentelee!” Ilta on hieman liian pitkällä siihen nähden, että neljävee valvoo yhä. Uniaika on mennyt ohi ja vilkkaus saanut vallan. Pötköttelemme vierekkäin (eli nukutan väärin), kun tyttö keksii vielä varman tavan siirtää hiljaisuutta: … Read more

“Minä olen Batman – apinamies” eli lasten suusta vol. 15

“Minecraft on kuulemma maailman toiseksi suosituin peli”, kuusivuotias kertoo. “Voi hyvin ollakin. Se on tosi suosittu. Jos oikein muistan, niin sitä pelaa yli satamiljoonaa ihmistä”, vastaan. “Yli satamiljoonaa! Ja minulla on kunnia olla yksi heistä!”, 6v tuulettaa. “Iskä, minusta tuntuu, että et opi koskaan laulamaan oikeilla sanoilla”, totesi 6v iltanukutuksilla, kun olin juuri päättänyt Lentäjän … Read more

“Lasken sydämelläni kymmeneen” eli lasten suusta – vol 14.

Keskimmäinen on väsyneenä sängyssään hetki ennen nukahtamista. Silmiäkin kutittaa niin, että tyttö toteaa: “Aivan kuin olisi mehiläinen silmässä!” Keskimmäinen odottaa isoveljeään kotiin: “Lasken sydämelläni kymmeneen, niin hän tulee!” Mietimme supersankarinimiä. Kysyn esikoiselta, että mikä olisi äidille hyvä supersankarinimi. Poika vastaa samalla sekunnilla: “Äiti!” Keskimmäinen näkee koiran kakan kevyenliikenteenväylällä. Pökäle on suora, kuin I-kirjain. Lapsi miettii: … Read more

“Kutsu minua nelivuotiaaksi!” eli lasten suusta – vol. 13

Jouluaattoyönä poju tulee vessaan puolen yön aikaan. Mielessä pyörii unenpöpperöstä huolimatta lahjaksi saatu autorata. “Siihen näytti olevan laatikossa niitä sähkönjohtimia varaosina. Ne pitää vaihtaa, kun entiset kuluu.” Myöntelen ja kysyn, että mistähän se nyt tuli mieleen. Uninen vastaus: “En minä kuule sitä tiedä!” Tyttö katsoo tiputtavia jääpuikkoja mummilan räystäässä ja toteaa: “Jääpuikot tyhjenee!“ Poju pelaa … Read more

Riita poikki ja voita housujen väliin eli lasten suusta – vol 12.

Poika temppuilee voimistelurenkaissa. Hän haluaa näyttää jotakin, mutta kädet ovatkin väsyneet, eikä temppu onnistu. Tulee ehdotus: “Odotetaan vähän, että kädet latautuu!” Keskimmäinen käy kierroksilla nukutuksen aikana. Olen sanonut jo monta kertaa, että nyt nukutaan. Sanon vähän painokkaammin. Tyttö vastaa: “No, olkoon menneeksi!” Eskarilaisen kaveri kerää jalkapallokortteja. Poitsilla ei ole pelaajista mitään hajua, mutta tarinaa riittää. … Read more

Lasten suusta – vol. 11: Korkeampi kuin kolmekymmentä papparaista päällekkäin

Ollaan lähdössä mustikkaan sukulaisten mökille. Viisivuotias isottelee ja miettii, että kuinka paljon hän kerääkään mustikoita. Kolmevuotias on realistisempi: “Minä menen kyllä koko ajaksi riippumattoon!” Menen pitkän koko perheen reissun jälkeen hotelli helpotukseen. Tyttö kysyy: “Missä isä?” Poju vastaa: “Meni tutustumaan kotivessaan!” Syksyllä kesäpaikan ullakko todetaan liian kylmäksi nukkumispaikaksi. Viisivuotias hoksaa: “Vintti on kuin luonto. Se … Read more

Lasten suusta – vol 10.

Olen lähdössä töihin, mutta tällä kertaa etätöihin. Joka aamuiseen tapaan tytsy toivottelee: “Ajele varovasti!” Naurahdan ja sanon, ettei tarvitse ajella, kun teen töitä makkarista. Tyttö jatkaa samaan hengenvetoon: “Kävele varovasti!” Lapset ja vaimo lähtee mummilaan. Jään siis yksin, YKSIN, kotiin. Uumoilen lasten kuullen, että kyllähän tulee kämpässä hiljaista. Vanhin haluaa auttaa: “Mutta voit sinä rääkyä … Read more

Kainalopieru pyllystä eli lasten suusta, vol 9.

“Onnea Mussalo”, totesi poika puettuaan ja ulos lähtiessään, kun äiti jäi taistelemaan pikkusiskon pukemisen kanssa. “Se meni hukkaan se sanonta”, totesi tyttö tarkoittaessaan, että aikaisemmin kesken jäänyt asia ei tullut enää mieleen. Vaimolta otettiin influenssanäyte. Kun vaimo kertoi miten hoitaja otti räkää pitkällä puikolla syvältä nenästä, poika kysyi ihan tosissaan: “Söikö se sen sitten? Tytsy … Read more