Enemmistöstä vähemmistöön – pari asiaa pelottaa koti-isyydessä

Tällä viikolla täytin ne. Lomakkeet työnantajalle ja Kelalle, joten nyt se lienee siis varmaa. Elämässäni on kesäkuun alussa edessä hyppy altaan syvään päähän. Tiedossa on puolitoista vuotta koti-isyyttä. Tai kuten työpaikan järjestelmä asian ilmaisi – 2895 tuntia pois työelämästä. Elämästä, jossa kahvi nautitaan lämpimänä. Kerroin aikaisemmin, että pitkä koti-isyys on minulle riskeistään huolimatta toteutumassa oleva … Read more

8 syytä miksi elän pidempään lasteni ansiosta ja 5 syytä miksi luultavasti kuolen heidän vuokseen aikaisemmin

Elämä on sukupuoliteitse tarttuva sairaus, joka johtaa kuolemaan. Onneksi elinajanodotteeseen voi vaikuttaa hankkimalla lapsia. Lapset ovat muuttaneet useita elämäntapojani terveellisemmiksi 1. Istuminen tappaa. Tenavien kanssa ei todellakaan tule istuttua liian pitkiä jaksoja. 2. Ylen mukaan istuminen siis tappaa. Vanhan kansanviisauden mukaan nauru sen sijaan pidentää ikää. Lasten kanssa saa nauraa. Paljon. Niin jälkikasvun edesottamuksille kuin … Read more

Millainen bloggaaja olen – Isäkuukausien esittely

Isäkuukaudet-blogi on ollut pian kolme vuotta huonotapainen nulikka. Tai ainakin siinä mielessä huonosti käyttäytyvä blogi, että se ei ole koskaan tervehtinyt lukijaansa kädestä ja esitellyt itseään. Huomasin eilen Tämä matka -blogissa haasteen, jossa esitellään blogeja ja niiden tekijöitä. Haasteen kysymyspatteri vaikutti mukavalta – eikä vähiten siksi, että Isäkuukaudet-blogi paiskaisi kysymysten kautta viimeinkin kättä lukijoidensa kanssa … Read more

Kolmas vauvavuosi – elämäni raskain vuosi

Pari kuukautta vuoden päättymisen jälkeen alan ymmärtää, miksi perheemme kolmas vauvavuosi tuntui raskaalta. Paradoksaaliseksi asian tekee, että sama vuosi oli myös yksi elämäni onnellisimmista vuosista. Vuoden aikana tapahtui hirvittävästi hyvää, mutta silti koko vuotta sävytti jonkinlainen väsymys. Aivan liian usein tuntui, että eniten tympäisi kaikki. Vaikka elämä lapsiperheessä on aina tunteiden vuoristorataa, kolmas vauvavuosi pääsi … Read more

Matkalla kohti unelmaa – koti-isyys alkaa neljän kuukauden päästä

Riiteleviä lapsia. Jatkuvaa ruuanlaittoa. Ohjelmatoimiston ainoa vetonaula. Pyykkiä, roskia ja tyhjää tiliä. Kuka sellaista elämää haluaa? Minä haluan! Ei ole montaa asiaa, josta voisin sanoa unelmoineeni elämäni aikana. Ainakaan, jos unelmointi määritellään niin, että asian saavuttamiseksi on valmis tekemään kovia päätöksiä ja luopumaan isoista asioista. Kun kouluissa jaetaan seuraavan kerran todistuksia, minä hymyilen vähintäänkin yhtä … Read more

Enemmän lapsia, vähemmän unta – mutta miksi?

Viime päivinä olen taas joutunut varomaan, etten kompastuisi omiin silmäpusseihini. Pari päivää sitten ajelin kotiin töistä ja vain hieman kärjistäen nuokuin valoristeyksessä. En ollut varma, kumpaa toivoin enemmän: liikkumisen sallivaa vihreää vai puolen tunnin autotirsat mahdollistavaa jumipunaista. Risteävää tietä vilisevien ajokkien katkeamatonta virtaa kuin kosken kuohuja tuijottaessani mieleen pulpahti muisto yli kuuden vuoden takaa. Silloin … Read more

Nolottaa niin että päätä kolottaa

En ole muistanutkaan, kuinka vahvoja tunteita nolous ja häpeä ovat. Tämän postauksen piti hehkuttaa esikoisen eskarissaan käsityöstämää hienoa peflettiä. Kävi vain niin, että isä ehti hukata laudeliinan oikeastaan jo ennen ensimmäistä käyttökertaa. Olen pitkin syksyä kertonut Isäkuukausien Facebookissa, kuinka minulta on unohtunut monenlaista liittyen esikoisen eskariin. Poitsi on esimerkiksi joutunut kävelemään kotiin hajamielisyyteni takia, kun … Read more

Isänpäivän tärkeimmät sanat: “En vaihtaisi sua koiraan!”

Eskarilainen haaveilee ajoittain koirasta. Niin myös hetki sitten, kun nukutin häntä tapojeni mukaan viereeni. “Iskä! Eskarissa puhuivat, että joillakin on sellaisia lainakoiria. Että koira tulee kotiin päiväksi tai viikoksi. Eikö sellainen olisi meillekin hyvä?” “Mukava idea. Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että olen allerginen koirille”, vastasin. “Mutta sinähän voisit mennä johonkin muualle siksi aikaa, … Read more

Lahjonta vai palkitseminen?

Vanhemmuudessa tunteet syöksyvät Himalajalta Mariaanien hautaan seitsemässä sekunnissa. Esimerkiksi näin: Vein keskimmäisen kerhoonsa. Menomatkalla juttelimme. Tunnelma oli hyvä. Viheltelin mielessäni myös siksi, että nyt syksyllä kerhoilu on sujunut hyvin. Toisin oli vielä keväällä, jolloin lasta ujostutti ja jännitti liikaa. Kerhon pihalla tein virheen. Jäin suustani kiinni kerho-ohjaajien kanssa. Viisitoista sekuntia riitti – lapsi vilkaisi taakseen. … Read more

Mittaa verenpaineesi, isä! Ja puolisonkin!

”Joka toisella suomalaisella 30 vuotta täyttäneellä miehellä verenpaine on liian korkea.” Pysäyttävä lause tiistain Hesarissa. Joka toisella. Eikös se tarkoita, että minullahan sitä ei tietenkään ole, mutta sinulla siis on… Eikä vaiva ole miesten yksinoikeus, vaikka veri syöksyykin suonissa liian korkealla paineella useammin miehellä kuin naisella. Tuo juttu kannattaa lukea! Jos et viitsi, niin lainaan … Read more