Blogi siitä, miksi lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä!
“Minecraft on kuulemma maailman toiseksi suosituin peli”, kuusivuotias kertoo. “Voi hyvin ollakin. Se on tosi suosittu. Jos oikein muistan, niin sitä pelaa yli satamiljoonaa ihmistä”, vastaan. “Yli satamiljoonaa! Ja minulla on kunnia olla yksi heistä!”, 6v tuulettaa. “Iskä, minusta tuntuu, että et opi koskaan laulamaan oikeilla sanoilla”, totesi 6v iltanukutuksilla, kun olin juuri päättänyt Lentäjän … Read more
Takaani kuuluu iloinen laulu. Tulkitsen sen tykkäämiseksi. Duurittelija on nelivuotias tyttöni, joka istuu peräpyörän satulassa ja polkee vimmatusti. Tunnen tuuppaukset oman pyöräni jakkarassa. Maisemat vaihtuvat parinkymmenen kilometrin tuntinopeudella. Hymyilyttää. Olemme iloisia yhteisestä liikkumisesta, sillä peristelyyn tuli tauko oman pyöräni päivittymisen myötä. Onneksi peräpyörän sovittaminen 27.5+ -kokoisen maasturin taakse ei vaatinut investointipäätöksiä (toisin kuin peräkärryn). Miltä … Read more
Kaupallinen yhteistyö Islabikesin kanssa Pyörässä koko on kuin sähkö viihdelaitteistossa. Puoli seinää peittävä TV ja jykevä äänentoisto ovat turhia, jos sähkölasku on jäänyt maksamatta. Jos pyörä taas on vääränkokoinen, ei muilla ominaisuuksilla juuri ole väliä. Hyvä yleissääntö lapsen pyörän koon määrittämiseksi on kuitenkin helppo kuin sähkölaskun maksaminen: Ensimmäisessä polkupyörässä istuin pitää saada niin alas, että … Read more
Pelasimme tunnin jalkapalloa auringossa. Kaikkien kasvoilla välkkyi hiki, mutta vielä enemmän ilo. Lapset hyödynsivät jälkiruuaksi varhaisten esi-isiensä geeniperintöä pihan kiipeilytelineissä. Tunnelma oli niin sunnuntai kuin tunnelma voi olla. Lähdimme kotiin päin. Ehdimme vain sata metriä, kun ekaluokkalainen joutui pysähtymään edellä pyöräilevän pikkusiskonsa takia. Mitään sanomatta hän irrotti otteensa ohjaustangosta ja nosti irvistäen keskisormen molemmista käsistä … Read more
Ekaluokkalaisemme osallistui hiljattain pari kertaa maastopyöräilykouluun. Osallistui, vaikka käymme yhdessäkin pyöräilemässä maastossa. Ja kiitos kysymästä, kyllä kannatti! Ensinnäkin poitsi tykkäsi porukassa ajamisesta, vaikka “letka pysähtyikin koko ajan, kun jonkun piti taluttaa”. Toisen koulukerran summaus kertoo kuitenkin kaiken olennaisen: “Olipas ihana ilta!” Pyöräilyinnostus sai tapahtumista myös selvästi hiivaa. Ja kolmanneksi ajattelen, että lapselle teki hyvää nähdä … Read more
Puolitoistavuotias juoksee pienen kotimme pisimmässä käytävässä niin kauas minusta kuin suinkin pystyy. Tai juoksee ja juoksee – ehkä pitäisi sanoa, että horjuu nopein ja varmoin askelin. Istun lattialla ja ihailen tyttöä. Tuollainen aivan omien liikkumistaitojen ylärajoilla tapahtuva “juokseminen” on luultavasti maailman toiseksi sympaattisin tapa liikkua. Jep, sympaattisimpia ovat ne ensimmäiset kunnon askeleet. Vaikka olen ollut … Read more
Työelämän sanotaan olevan dyynaamista. Toistellaan, että käytössä on parhaat käytännöt ja viimeisimmät menetelmät. Päätin kokeilla, miten kahdeksan töistä tuttua juttua toimii koti-isyydessä. 1)Ison kihon vierailu Työpaikalla olen oppinut, että ennen ison kihon vierailua siivotaan ja vähän täpistäänkin. Koululta tuli tiedote, että kihoja taas liikkeellä. Minua alkoi heti jännittää koko vatsalla – oikein useampia kihoja! Puunasin … Read more
Kaupallinen yhteistyö Trekin kanssa “Eikö tuossa lapsen pyörässä ole ollenkaan jalkajarruja”, kauhisteli eräs vanhempi rouva taannoin poikamme pyörän nähdessään. Poju oli hetkeä aikaisemmin lähestynyt pyörätelinettä molemmat jalat sivuilla valmiina pysähtymistä varten. Varsinaisen pysähtymisen hän hoiti kuusivuotiaalle ominaisesti lukkojarrutuksella. “Ei onneksi ole”, vastasin. Ikävä kyllä tilannetta päivitellyt nainen ei tarttunut pieneen provooni. En päässyt keskustelemaan käsijarrujen … Read more
Tiedän. Olemme etuoikeutettuja. Kaikki on niin hyvin, että allergioistakin perheeseemme on osunut oikeastaan vain ainoa hyödyllinen allergia. Kuulumme siihen sinisen planeetan muutaman prosentin vähemmistöön, jolla kaikki on hyvin. Siitä huolimatta, tai juuri siksi, kehtaan marista harrastusvalintojen vaikeudesta. Kun esikoisemme tanssiharrastuksen talvikausi päättyi keväällä, hän ilmoitti jo ennen kevätnäytöstä: “Ensi syksynä en halua tanssia. Haluan pelata … Read more
Kunnassamme järjestettiin tänään aamulla erikoinen retriitti. Joukko aikuisia kokoontui koulun pihamaalle hieman vaiteliaina päivittelemään toisilleen ajan kulumisen nopeutta. Koulut siis alkoivat. Esikoisemme on yksi Suomen noin 61 000 uudesta ekaluokkalaisesta. Eilen illalla kotona oli ilmassa mukava sekoitus innnostuneisuutta ja jännitystä, mutta määrällisesti pysyttiin kohtuudessa. Suuria kysymyksiä juniorilla ei tuntunut olevan tulevaan koulunaloitukseen liittyen. Mitä nyt … Read more