Blogi siitä, miksi lasten kanssa päivät ovat pitkiä, mutta vuodet lyhyitä!
Perustuu tositapahtumiin 14.00 Isän viaton ehdotus: “Lähdetäänpä ulos!” Vastaus kahdesta suusta: “En halua – haluan olla sisällä!” 14.07 “Meillä on just nyt paras leikki ikinä menossa. Ei me nyt haluta ulos!” 14:10 Ulkovaatteet valmiina eteisen käytävässä. Lapset leikkivät hippaa. Sisällä. 14.15 Neljä- ja kuusivuotiaalla vähemmän päällä kuin varttia aikaisemmin. Nuorin itkee, koska kakka. 14.17 Isä … Read more
”Millainen yö? Taisi olla rauhallinen?” kysyn aamulla vieressäni aivotoimintaansa käynnistelevältä vaimoltani. Vastauksena murahdus ja haista itte -ilme. Mikä meni mönkään? Miksi aamu lähti väärälle jengalle jo oikeastaan ennen aamua? Asian selitys löytyy siitä, että kolmannen lapsen myötä perheemme jakautui kahteen yksikköön – äiti ja vauva + isä ja kaksi isompaa lasta. Vauvavuoden jälkeen jakolinja alkoi … Read more
Selailin puhelimeni kuvia. Alkoi huvittaa. Onhan siellä lapsiperheen arjesta monenlaisia otoksia. Hyvin monenlaisia. Tässä TOP5-erikoisuudet! Pääkuvan tilanne on klassikko – kenkien suojapussit ovat jääneet riisumatta eskarin eteisessä. Tuollaisen kuvan kun lähettää puolisolle, saa vastaukseksi lakonisen kysymyksen: “Huomasitko eskarin vai työpaikan pihalla?” Nämä ovat niitä kuvia, joiden merkitystä perheettömän saattaa olla vaikea käsittää. Vauvan ensimmäinen pottalirihän … Read more
On vaarallista perustaa mielipiteensä arkihavaintoihin. Pienellä otannalla saattaa pahimmassa tapauksessa alkaa uskoa yksisarvisiin tai vaikkapa hopeaveteen. Olen pitkään ollut havaintojeni pohjalta sitä mieltä, että yleisessä asenneilmastossa ihannoidaan ja arvostetaan ohjattuja ja aikataulutettuja harrastuksia. Tuntuu, että yleisesti ajatellaan, että lapsen pitää harrastaa jotain ohjattua. Hieman kärjistäen voi sanoa, että organisoituja harrastuksia suitsutetaan omaehtoisen tekemisen kustannuksella. Että … Read more
Isäkuukaudet-blogi on ollut pian kolme vuotta huonotapainen nulikka. Tai ainakin siinä mielessä huonosti käyttäytyvä blogi, että se ei ole koskaan tervehtinyt lukijaansa kädestä ja esitellyt itseään. Huomasin eilen Tämä matka -blogissa haasteen, jossa esitellään blogeja ja niiden tekijöitä. Haasteen kysymyspatteri vaikutti mukavalta – eikä vähiten siksi, että Isäkuukaudet-blogi paiskaisi kysymysten kautta viimeinkin kättä lukijoidensa kanssa … Read more
Tänään on torstai. Silti huutotuuletin hetki sitten ääneti – TGIF! Thank God, I’m Free! Olen vapaa. Vapaa lasten harrastusten aiheuttamasta iltastressistä, josta perheemme sai makuannoksen menneiden kolmen viikon aikana. Annoksen resepti oli yksinkertainen: Eskarilainen osallistui laskettelukouluun. Tunti tasokasta opetusta ti, ke ja to kolmen viikon ajan. Maistui hyvältä. Poika tykkäsi ja oppi tarttui. Laskutaito otti … Read more
Sen pukeminen on hankalaa. Kuin yrittäisi solmia karvalakin naruja yhdellä kädellä. Sitä käyttäessä selkä väsyy ja kipeytyy. Siinä on vain muutama remmi, mutta silti se on yksi lämpimimmistä varusteista. Suomeksi sanottuna sitä käyttäessä tulee aina hiki. Hankaluudestaan ja hiostavuudestaan huolimatta pienelle lapselle tarkoitettu rintareppu on mahtava kampe! Tässäpä täysi kourallinen perusteluita 1)Kantaminen on kuin sylittelyä, … Read more
Kolme energistä lasta, kaksi univelkaista vanhempaa ja alle yhdeksänkymmentä neliötä. Mikä pitää meidät rivitalossa ja mistä omakotitalojutuista haaveilemme? Rivitaloasumisen edut perheellisen näkökulmasta Taivas puuteroi yöllä maan huolella. 15 cm uutta lunta ei kuitenkaan viivästytä töihin ja eskariin lähtemistä, sillä lumitöidemme pinta-ala on neliömetri. Ehkä vähän vajaa. Muista alueista huolehtii kiinteistöhuolto. Samat tyypit ratsastavat pihalla kesäisin … Read more
Viime päivinä olen taas joutunut varomaan, etten kompastuisi omiin silmäpusseihini. Pari päivää sitten ajelin kotiin töistä ja vain hieman kärjistäen nuokuin valoristeyksessä. En ollut varma, kumpaa toivoin enemmän: liikkumisen sallivaa vihreää vai puolen tunnin autotirsat mahdollistavaa jumipunaista. Risteävää tietä vilisevien ajokkien katkeamatonta virtaa kuin kosken kuohuja tuijottaessani mieleen pulpahti muisto yli kuuden vuoden takaa. Silloin … Read more
Voi kala! Miksi sinua tulee syötyä niin harvoin! Harvoin huolimatta siitä, että ravitsemussuositukset huutavat: “Syökää kalaa, syökää kalaa!” Ja siitäkin huolimatta, että kala on hyvää ja helppoa. Kyllä, meillä pyritään noudattamaan ravitsemussuosituksia. Näen asian niin, että asiantuntijat popularisoivat ison määrän tutkimuksia helposti ymmärrettävään muotoon. Suurin ruoto pyrkimyksissämme on kala, jota Evira ohjeistaa syömään kahdesti viikossa … Read more